Split

 Tiistaiaamuna kävimme Trogirin kaupungissa puolen

tunnin ajomatkan päässä Splitistä.

Ikivanha keskusta oli pieni, mutta tarpeeksi sokkeloinen.

Viihtyisiä pihoja ja turistikauppoja riitti.

Taas kerran on aika palata kotiin. Kroatian säiden jumala helpotti lähtöämme sillä viimeinen päivä täällä on ollut aivan jäätävän kylmä. Tuntui aivan uskomattomalta, että vielä eilen istuimme uikkareissa rannalla ja tänään ei riittänyt toppatakkikaan vilun loitolla pitämiseen.

Splitin vanhin osa on Rooman keisari Diocletianuksen palatsin aluetta.

 Täällä löytyy 1800 vuotta vanhaa rakennuskantaa.

Keisarin seremoniallinen vastaanottoaula.

 Tuosta kävelimme päivittäin ilman sen suurempia seremonioita.

 "Ei nyt tehä tästä mittään numeroa"

Myrskyinen tuuli on nostanut aiempina päivinä rasvatyynen meren vaahtopäille. Kiittelimme tuuria, ettei sittenkään otettu saarille menoa ohjelmaamme. Olisi ollut aika ikävä paluumatka lautalla.

Palatsin alue on itse asiassa valtavan iso kortteli, jossa asuu 3000 ihmistä.

Ravintoloita, kauppoja, majoituspaikkoja ja turistipyydyksiä riittää.

 Täällä on mukava eksyä! Aina löytää jonkun uuden kujan.

Kellarikerroksessa on upeat roomalaiset holvit ja tietysti

matkamuistomyymälöitä.

Viimeisen päivän sateinen sää kääntyi lopulta aurinkoiseksi.

Split jää muistoon mieleisenä paikkana, johon voisi palatakin.

Seuraavan kerran lämmittävää aurinkoa taitaa olla tarjolla helmikuussa Honolulussa. Sitä ennen pyörähdämme kuitenkin glühweinin ja bratwurstin makuisilla joulumarkkinoilla lempparikaupungissamme Münchenissä.

Plitvicen kansallispuisto

Puiston alueelle on kaksi sisäänkäyntiä. Tulimme alueelle Entrance 1: ltä. 

Siellä näkyvät alueen alemmat järvet. 

Ensimmäisenä nähtävyytenä korkein putous: Veliki Slap.

 

 Plitvicen kansallispuisto on Kroatian suosituimpia nähtävyyksiä

Kroatian suurin ja vanhin kansallispuisto sijaitsee Dalmatian maakunnassa 270km Splitistä koilliseen sisämaahan päin. Peräkkäisten 16 järven ketjussa vesi virtaa eteenpäin muodostaen lukuisia, upeita  vesiputouksia. Ympäröivissä metsissä riittää tilaa susille ja karhuillekin, sillä puisto on lähes 300km²:n kokoinen. Sinne suuntasimme maanantaina ja pitkän matkan vuoksi lähdimme reissuun jo klo 07.00.

Valitsimme reitiksi maksullisen moottoritien Splitistä kohti Zagrebia. Matka kesti vajaa 3 tuntia ja kymmeneltä kävelimme jo kansallispuiston porteista sisälle. Moottoritiellä päristely on täällä yllättävän arvokasta, sillä vajaan 250 km matkasta joutui maksamaan 80 kunaa eli noin 10 euroa. Tästä huolimatta myös palasimme motaria pitkin, sillä päivälle kertyi mittaa muutenkin, kun muutaman tunnin vielä käveleskelimme puiston alueella.

 Alueella on pari taukopaikkaa, jossa on tarjolla ruokaa ja juomaa.

 Munkkikahvit hörppäsimme tässä ennen 20 min pituista venematkaa järven ylitse.

Lokakuussa alueella pääsee liikkumaan aika vaivatta,

 mutta juuri venematkan jälkeen saattaa jäädä lierihattuväen taakse jumiin hetkeksi.

 Huomasitko, että emme tälläkään kertaa

 maininneet mistä lierihattuporukka oli kotoisin?

Venematkan jälkeen tulimme järvialueiden ylemmälle osuudelle, jossa putoukset valuivat

komeasti kasvillisuuden peittämien jyrkänteiden yli.

Sisäänpääsy maksoi 110 kunaa/hlö eli vajaa 15 euroa, mutta Plitvicen alue oli sen arvoinen. Aurinko paistoi sinitaivaalta ja upeat, vihreät järvet ja putoukset pääsivät oikeuksiinsa.

Ylempien järvien aluella oli nyt tilaa kävellä eikä tarvinnut väistellä lierihattuisia

selfien ottajia. Luonnonrauha vallitsi.

Syksyä se tyrkkää hiljalleen tännekin

Lokakuisena maanantaina alueella pääsi liikkumaan kohtuullisen mukavasti. Alueella kuljetaan kapeahkoja polkuja tai vesien päällä olevia pitkospuita pitkin, joten edellä kulkevien ohittaminen ei ole aina vaivatonta. Suurten valokuvaamaan pysähtyvien turistiryhmien ohittaminen on varmasti kuumimpaan turistiaikaan kesällä usein täyttä tuskaa. Nyt oli mainio ajankohta vierailla Plitvicessä.

 Plitvice "suoritettu!! Kannatti ajaa 6 tuntia ja patikoida muutama tunti.

Sunnuntaiajelulle Baška Vodaan

Adrianmeren ihanuutta ja Kroatian jylhää rannikkoa.

 Mukavaa pyhäajelumaisemaa.

Taaskin aamu valkeni näyttäen kirkasta sinitaivasta. Aamiainen nautittiin asuntomme terassilla ja sitten jalkauduimme hakemaan vuokra-autoa. Auton vuokraus tehtiin etukäteen netissä ja toimisto oli kätevästi lähellä keskustassa. Puoli kymmeneltä istuimme jo autossa matkalla rannikkotielle etelään. 

Todistettua tuli, että viidenkymmenen kilometrin matkalla voi ja pitää

 pysähtyä hyperventiloimaan maisemien kauneutta ainakin 20 kertaa.

Säiden haltija on ollut meille myötämielinen. Tämäkin retki olisi sisältänyt huomattavasti vähemmän ihastuksen huudahduksia ja meren värin päivittelyä pilvisellä tai sateisella säällä. Vaikea täällä on kuvitella kotoisia hämärtyviä iltapäiviä ja kynttilän valaisemia aamiaispöytiä.

Tie 8 kulkee meren rannalla Splitistä etelään. Kauempana rannasta kulkee

 moottoritie kohti Dubrovnikia, mutta ajelimme nyt ihan piruuttamme tätä reittiä.

 Matkan varrella Omiš ja sen jylhät kalliot.

 Rannikkoa etelän suuntaan.

Splitistä tulee matkaa Baska Vodaan vain vajaa 60km, mutta uskot varmaan, että matkaan turhraantui aikaa enemmän kuin Turusta Loimaalle.

 Silmäys tulosuuntaamme

Tänään saimme kokea sanan 'azzurro' (sininen) koko olemuksen. Hauska italialainen Adriano Celentanon rallatus "Azzurro" saa nyt uuden merkityksen, kun Adrianmeren sinen olemme kokeneet.

 Nyt paikallisetkin saavat rauhassa nauttia rantaelämästä.

 Voisiko sanoa, että Baska Voda on nimeään kauniimpi?

Ajelumme kääntöpaikka Baška Voda. Reilut 50 km Splitistä.

Baška Vodan rantabulevardia

 Paluumatka alkaa ja samaa sineä eri suuntaan.

Matkaamme tahdittaa radio Dalmatian iskelmähumpat, joiden 

sanoitukset koostuvat lähinnä Dalmatiaa ylistävistä hokemista.

Azzurroo! Kroatian rannikko on upea.

Keskimäärin mukavampaa

 Olemme lomalla ja täällä on keskimäärin mukavampaa kuin kotona.

Lauantaina Kroatia ja Split on tarjonnut meille parastaan. Ei aiemmissakaan päivissä ole ollut lämpötilan puolesta valittamista, mutta kyllä aurinko on se viimeinen sinetti! Näin se vaan on. Kaikki on kirkkaampaa ja kauniimpaa ja ihanan turkoosi meri pääsee oikeuksiinsa. Elämä vaan on keskimäärin mukavampaa aurinkoisella kuin pilvisellä säällä. Äkkiäkös me taas paarustamme pimeitä, varjoisia ja kylmiä katuja seuraavat puoli vuotta Suomessa.

Lauantaiaamu näytti tältä

Tänään aurinko paistoi ja turkoosi meri pääsi oikeuksiinsa

Olemme nyt Kroatiassa ensimmäistä kertaa ja tuttavamme ovat kehuneet paikan maasta taivaisiin. Olemme myös kuulleet negatiivisia mielipiteitä Kroatiasta. Ensimmäisten päivien jälkeen pystymme ymmärtämään molempia kantoja. Yksistään täällä Splitissä on todella kaunista ja kaikki puitteet lomailuun ovat vähintäänkin mainiot. Ruuhkakuukausina koko Kroatian rannikkoseudulla on kuitenkin varmasti ihan liikaa turisteja. Nyt on low season ja siltikin täällä on tarpeeksi kuhinaa. Ainakin meille. Uskomme, että Kroatiassa on keskimäärin mukavampaa syksyllä kuin keskikesällä.

 Lokakuussa Splitin rannoilla on rauhallista ja mukavaa

Missä sitä ollaan sitten oltu nyt lauantaina? Olemme tietysti kävelleet rannalla, kun ilma oli aivan upea. Ihan huikea keli! Naureskelimme, että mahdammeko ehtiä viikon aikana tutustumaan  kunnolla Splitin vanhaan keskustaan lainkaan. Läpi on muutaman kerran kävelty, mutta täydellinen "haltuunotto" odottaa.  Ehkä tulevina päivinä.

 Herrat pelasivat paikallista pallopeliä nimeltään Picigin, jossa tennispallon sisusta lyödään paljaalla kädellä. Peli on peräisin Splitistä ja oli aika vaikean näköistä. Emme itse olisi harjoittelematta pystyneet juurikaan parempaan.

Uiminen kuitenkin luonnistui vähän paremmin eikä puitteissakaan ollut valittamista.

 Keskimääräistä mukavampaa puuhaa.

 Sääennusteen mukaan sinitaivasta ja aurinkoa on tarjolla tulevinakin päivinä, joten hyvää lienee meille tarjolla jatkossakin. Tällaisia päiviä kuin tänään emme uskaltaneet edes odottaa lähtiessämme, + 31 astetta, sinitaivasta ja aurinko. Lokakuussa Kroatiassa taitaa olla keskimäärin mukavampaa kuin Suomessa.

Iltapäivällä palasimme Splitin keskustaan

Huomenna lorviminen muuten sitten loppuu. Aamulla haemme vuokra-automme ja alamme loman suorittamisen osuuden. Pari reissua on jo suunniteltu, mutta emme nyt kuitenkaan aio autoilusta tehdä täällä elämää suurempaa numeroa. Hang Loose, otetaan rennosti. Se on keskimäärin mukavampaa.