Patikoinnin makuun

Verhot auki makuuhuoneesta aamulla. 

Gaistal, Salzbachin pysäköinti - Würzigsteig - Wangalm 1751m - Südwandsteig n. 2000m korkeudessa - Rotmoosalm - pysäköintipaikka  (5½h nousua ja laskua 1000m)

Torstai Leutaschissa on sujunut vähintäänkin mainiosti. Sikeiden yöunien jälkeen talon rouva toi aamiaisen meille huoneeseemme kahdeksalta. Sen jälkeen olimme täynnä virtaa valmiina lähtemään vuorille, jotka kyllä päivän aikana väsyttävät innokkaatkin vaeltajat. Majatalossamme on viisi normaalia zimmeriä eli huonetta ja kaksi lomahuoneistoa (ferienwohnung) keittiöllä, joista toista asumme me. Meillä on ruhtinaallisesti tilaa: makuuhuone ja iso kylppäri sekä keittiö/olohuone ja oma parveke. Säilytystilaa on yllin kyllin. Etenkin sisäänkäveltävä vaatekomero on luksusta. Näin lyhyellä lomalla ajattelimme hemmotella itseämme ja olemme ottaneet aamiaisen lisämaksusta, vaikka itsekin pystyttäisiin kokkailemaan. Talomme kaikki huoneet ovat asutettu ja alakerran ruokailuhuone on pieni. Sen vuoksi rouva tuo aamiaisemme meidän huoneistoomme omaan pöytään. Mikäpä siinä, järjestely sopii meille hyvin.

Pikku nöpönenä vakuuttaa isommilleen. "Vielä minä tästä kasvan!"

 Pienempi auto, mutta pidemmät patikkareitit.

Aamulla ajelimme pikkuFiatilla Gaistalin päätyyn ja parkkasimme menopelimme oikeiden autojen viereen. Lelultahan se siinä rivistössä näytti kuten majapaikkamme parkkipaikallakin kuuden suuren saksalaisen tila-auton vierellä. Ajoreitti oli onneksi tasamaata, joten kuskin pulssi ei kohonnut ennen kuin pääsimme itse asiaan ja mäkeen kävelemään.

Aamutunnelmointia

Internetin kuvatuin takaraivo ja kohtuullisen kokoinen kivenjärkäle Hohe Munde.

 Takaraivo vasemmalla.

Jane Wangalmilla

Wangalmilta reitti jatkui ylöspäin

Hauska episodi oli lammaslauman kokoaminen. Kuusi miestä ja yksi koira

 kokosivat valtavan lammaslauman tehokkaasti kasaan.
 Kuului muuten muutaman kerran "MÄÄÄÄ"

Oikealle vai vasemmalle? Ratkaisun paikka.

Vaikkapa vasemmalle. Tämän päivän patikkareissu oli Jaaskareiden  lemppareita.

 Pisteestä A ylös ja sen jälkeen vaakasuoraan maisemareitillä ja

 sitten suoraan pisteestä B alas. Huippureissu.

 Lounaspaikkamme Rotmoosalm tumman nyppylän kärjessä on

 tässä vielä yli tunnin kävelymatkan päässä.

 Kannattaisiko mennä, kun tuo sijaintikin on aika surkea?

Edessä Südwandsteig

Jane Südwandsteigilla

Gemssejä ei ole ihan helppo nähdä. Tämän lauman kanssa pidimme 5 minuutin tuijotuskilpailun, mutta luovutimme. Meillä oli vielä muita menoja myöhemmin illalla, mutta heillä ilmeisesti ei.

Tuloreittimme

Päivän patikkareissu kesti vajaat kuusi tuntia, joista tehokasta kävelyaikaa oli noin viisi tuntia. Hieno reitti komeilla maisemilla ja sääkin suosi. Sanotaan vielä kerran, että upeaa olla täällä Itävallassa. Tänne voisi vaikka muuttaa elakkeella.
.

Upouusi Rotmoos Alm

Viikonlopuksi on luvattu huonompaa säätä ja patikointiin tulee varmaan välipäivä tai kaksi. Olemme kuitenkin tehneet keskinäisen sopimuksen, että ilmoista ei valiteta vaikka ne huononevatkin. Päätöstä vahvistamaan on asetettu uhkasakko, joka on suuruudeltaan 1000 uscadoa ja se maksetaan heti Jaaskareiden matkatilille. Tiedä vaikka pääsisi joskus toistekin jollekin reissulle.

Lounasta nautimme Rotmoos Almilla. K taipui Tirolin Sydänliiton suositukseen ja

 nautti Leberkäsen paistetuilla perunoilla ja taisi siinä olla paistettu kanamunakin.

Ei tullut lakkoa

 Innsbruckin kentällä tuntee olevansa jo Alpeilla

Jaaskareiden syysloma Itävallan Tirolissa koki notkahduksen jo ennen alkuaan eilen kehä kolmosella matkalla Helsinki-Vantaan kentälle. Aina ajan tasalla olevat Ylen uutiset kertoivat Lufthansan matkustamohenkilökunnan aloittaneen veret seisauttavan lakon ja koko Saksan ja sitä rataa muunkin Euroopan lentoliikenne lamaantuu. Kahdet leuat loksahtivat alas ja mieleen palautui onneton kokemus helmikuulta, kun Iberian lakon vuoksi ajauduimme Buenos Airesin sijasta Montevideoon. Hotelli-iltaa varten varattu pullo punervoa menetti samalla hetkellä puolet viehättävyydestään. Onneksi lakkotoimet eivät ainakaan vielä koskeneet meidän lentojamme ja matka eteni suunnitellusti. Olemmekin siis onnistuneesti viettäneet helteistä iltapäivää Tirolin kylässä nimeltä Leutasch. Lufthansa pitää huolen omistaan.

 Hiivatti, että on pieni fiiatti. 

Pääasia, että tyyliä on!

Vuokra-automme on pienintä (ja halvinta) mahdollista kokoa eli Fiat 500. PikkuFiat mallia 2012. Todella nätti (!) ja mukava auto. On ihan kattoikkunakin. Innsbruckista Leutaschiin ajettaessa on sen verran suuria mäkiä, että pikkuFiatin (1,2l)  teho oli hyytyä ja kuski meinasi alkaa punoittamaan, kun taakse kerääntyi vähän suurempaa Bemaria ym. tehokkaampaa autoa. Onneksi mäessä eteen sattui tukkirekka, joka kulki vieläkin hitaammin ja kunnia säilyi. Matkaa lentokentältä oli vain 27 km, joten hitaasti kiiruhtamallakin olimme jo iltapäivällä kolmelta hotellilla.

 Lomakuljetus

Landhaus Gemsenblick, jonka ylimmän kerroksen

vasempaa puolta asumme. Tästä ei loma-asunto parane.

Auton hitaudesta huolimatta päivä on ollut hieno ja majoittumisen jälkeen kävimme jopa vähän patikoimassakin. Tosi vähän, mutta oli hyvä tekosyy kiivetä Leutaschin kylän lähimmälle hüttelle eli Katzenhüttelle.

"Miksi meitä laiskoja naurattaa,
 meillä oikeus on olla huoleton"

 

 Leutaschtal

 Myöhäiset vaeltajat. Kello lähenee jo viittä, mutta

hienoa, että päästiin Katzenhüttelle.

Juuri tällä hetkellä kuului terassin kaiuttimista 
Radio Tirol: Louis Armstrong 

esitti kappaleen What a wonderful  world.

Reissussa oppii aina uutta. Hütteisäntä kysyi K:lta, että tiedätkö mikä on vaimosi lemmikkieläin? 'Koira' oli liian yksinkertainen vastaus, sillä oikea vastaus kuului näin: "Ori sängyssä, minkki vaatekaapissa, jaguaari autotallissa ja aasi raha-asioissa". Tämä keskustelu käytiin sujuvalla saksalla.

Oli sen verran hätäinen lähtö, että kartta jäi kämpälle,

 joten tuon vuorijonon nimi on vielä arvoitus.

 Leutaschin laakso. Alla olevassa kylässä asumme.

Päivä on ollut pitkä, mutta maisemat ovat mahtavia. Hienoa olla Itävallassa. Nyt nukkumaan!