27.2.2012

Uusi ura Uruguayssa

Sunnuntaina Montevideo esitteli parhaita puoliaan

Sunnuntaiaamuna luulimme olevamme lähes ainoat liikkeellä olevat, sillä jo aamuseitsemältä istuimme taksissa matkalla lauttasatamaan. Tälläkin kertaa majoitusisäntämme ennakkoon tilaama kuljettaja oli lähes puoli tuntia sovittua aiemmin paikalla. Laukut oli pakattu, joten pääsimme matkaan hyvissä ajoin. Auton kyydissä aamuvarhaisen Buenos Airesin kaduilla saimme havaita, että suurkaupunki ei nuku koskaan. Edellisenä iltana menimme syömään jo puoli kymmenen maissa, eikä ruokapaikoissa ollut juurikaan porukkaa. Tarjoilija tuumaili, että viikonloppuisin tullaan hieman myöhemmin syömään.

Seitsemältä taksin ikkunoista saimme todeta, että osalta porteñoista (buenosairesilaisista) oli koko yö kulunut viihteellä. Nuorisoporukoita vaelteli pitkin katuja kohti metroasemaa hilpeästi ja väsyneen tyytyväisesti puhellen. Plaza Italialla (isompi keskusalue seudullamme) istui ihmisiä vielä olutpullot edessään baarissa, vaikka aurinko alkoi olla jo korkealla. Täällä ei ilmeisesti suunnitella ravintoloiden aukioloaikojen supistamista.

Bussin ikkunasta kuvasimme värikkäitä rakennuksia matkan varrelta
Buquebusin lauttaterminaali oli tyylikäs aloituspaikka joen ylitykselle. Mahtoi olla ensimmäinen kuljetuksemme tällä reissulla, joka lähti aikataulun mukaisesti. Vajaan sadan kilometrin jokiylitys kesti noin tunnin ja Uruguayn puolella Coloniassa noustiin bussiin. Tosin satamaterminaalissa laukkuja odotellessa sattui päivän ensimmäinen hauska juttu. K odotteli laukkuhihnan vieressä rinkkojamme, kun hihnan toiselle puolelle asteli hänen vanha kaverinsa. Totta se oli, kyllä maailma on joskus pieni. K:n kaveri oli rouvansa kanssa kuuden viikon mittaisella kiertomatkalla Etelä-Amerikassa ja nyt he olivat matkalla Buenos Airesista Uruguayn suosittuun rantalomakohteeseen nimeltä Punta del Este.

Bus fully air-conditioned.
Joskus mopo on parempi.


Parin tunnin ajomatka Coloniasta Montevideoon sujui kivasti Uruguayn maisemia katsellessa. Osa matkasta oli maksullista moottoritietä ja välillä reitti kulki aika lähellä rannikkoa. Maisemat olivat kovin maalaismaisia ja tasasta aakeeta laakeeta oli paljon erilaisine viljelyksineen. Olisi voinut olla vaikka Pohjanmaalta, mutta tietenkään täällä ei ollut likikään yhtä vauraan näköistä ja oloista kuin äveriäällä Pohjanmaalla.

Montevideo horisontissa
Päivän toinen huvittava juttu oli viinipullonavaajan etsiminen. Ostimme huoneeseemme pullon uruguyalaista punaviiniä ja sitten huomasimme, että Leatherman on Suomessa eikä huoneessa ollut avaajaa. Tässä ihan naapurissa on erittäin laadukas ja suuri ostoskeskus nimeltään Punta Carretas. Jane kirjoitti korkkiruuvin espanjankielisen nimen (sacacorchos) paperille ja K lähti toiveikkaana kauppaan. Kaikkea muuta tuosta erittäin hyvin varustellusta ostarista ja ruokakaupasta löytyy, mutta ei viinipullonavaajaa. Parhaimmillaan kolme henkilökunnan ystävällistä ihmistä penkoi hyllyjä ja etsi avaajaa, mutta turhaan.

Ei se siihen päättynyt, sillä hotellissamme on ravintola ja seuraavaksi sinne. Taas espanjankielinen paperilappu peliin ja ystävällinen kaveri reagoi toiveita herättävän iloisesti huudahtaen "Si, si" ja katosi keittiöön. Sitten alkoi näyttää heikommalta, kun astialaatikoita auottiin ja suljettiin ja paikalle alkoi kerääntyä lisää henkilökuntaa. Lopulta keittiöstä palasi yksi kaveri, joka anteeksipyytävänoloisena kertoi, että " sorry sir, we have one girl here who have this (ja näyttää samalla käsillään viinipullon avaamista korkkiruuvilla) but she is not here now". Tuumailimme, että täällä voisi aueta uusi menestyksekäs ura korkkiruuvikauppiaana, jos tilaisi niitä kontillisen vaikkapa laivalla Suomesta. Etsimme luotettavaa yhteistyökumppania takuuvarmaan huippubisnekseen Uruguayssa!

Sacacorchos à la Jaaskarit.
Isollakaan rahalla ei virallista versiota irronnut.
Where were You "one girl"? Ehkä hän on tänään töissä, sillä äsken kävellessämme ravintolamme ohitse huomasimme, että pöytiin oli katettu viinilasit.

Täällä lähes jokaisella on kainalossaan termospullo ja
kädessään nahkalla verhoiltu kuppi.
Kupissa on yrttisekoitusta, johon lisätään termarista kuumaa vettä.
Uute imetään pillillä, jonka alapäässä on siivilä.
Kaupassa yrttisekoituksia näkyy olevan joka lähtöön.
Juoman nimi on 'mate'.
Tänään oli aurinkoinen päivä ja olemme kävelleet Montevideon rantaramblaa kaupungin vanhaan keskustaan ja takaisin. Täällä on aivan upea rantapaseo ja me emme ole nähneet noin pitkää ja leveää rantabulevardia missään muualla. Jostakin luimme, että se olisi noin 20 kilometrin pituinen ja meiltäkin tulee matkaa tuonne vanhaan keskustaan reilut kuusi kilometriä. Hieno paikka viettää kaunista kesäpäivää, mutta on siellä väkeäkin.

Plaza Zabalalla nautimme hiukopalaa varjossa. Hyvänkokoiset
empanadat jauheliha- ja juustosipulitäytteellä maksoivat noin euron kappale.


Kävelykadulla oli rauhallisempia ja vilkkaampia pätkiä
Montevideon vanha kaupunki Ciudad Viejo oli samanoloinen kuin kaupunki muutenkin meidän kokemuksemme mukaan. On hienoja kunnostettuja rakennuksia ja sitten on ihan rähjäisiä rakennuksia.

Vilkkaassa alkupäässä oli katukauppiaitakin
Kävelykatu oli viihtyisä ja sen lopussa oli mainio kauppahalli, joka oli täynnä ravintoloita avotuligrilleineen. Ihmisiä oli tietysti huomattavasti vähemmän kuin Buenos Airesissa, sillä onhan tämä paljon pienempi kaupunki.

Sataman lähellä oleva loppupää oli rauhallinen. Tänään täällä kuuli paljon saksan kieltä,
joten olisiko joku risteilijä jättänyt saksalaiset matkustajansa päiväksi Montevideoon.


Laadukkaan näköisiä kauppoja ja ravintoloita oli runsaasti ja ehkäpä niihin voi tutustua paremmin tulevina päivinä, kun tänne on luvattu sateisempia päiviä jatkossa. Montevideo on mukavan oloinen kaupunki!

Yksi monista kauppahallin parilloista. Jos kauppahalliin mennessä
ei vielä ole nälkä niin siellä se varmuudella tulee.

6 kommenttia:

Missis L. kirjoitti...

Voi että, on teillä siellä mukava loma! Vieläkö viikko, vai miten se nyt meni? Hyvännäköisiä ruokia teillä siellä, täällä kuulkaa lunta pyryttää, että tervetuloa sitten vaan hiihtelemään.

Anonyymi kirjoitti...

Mielenkiinnolla olen seurannut matkaanne ja tähän asti oli niin nostalginen olo että melkein kipeää on tehnyt, kaikki tutut paikat ja vielä kuvina!

Vaikka matkasuunnitelmanne muuttui teidän olisi pitänyt pysähtyä Coloniaa päiväksi, se on niin suloinen.

Mutta hyvältä näyttää tuo Monte Videokin, nyt alkoi minulle matkanne vieras osuus. Mielenkiintoista kuulla kannattaako siellä joskus käväistä.
Nauttikaa loppuun asti ja parempaa onnea paluumatkalle.
t. Outi

Jaaskarit kirjoitti...

Heippa Ääniräätäli! Ikävä kyllä ei ole enää edes viikkoa jäljellä. Torstaina lähdetään kotimatkalle ja perjantaina pitäisi olla kotona saakka. Vankasti on syöty, mutta hiihtohommia ei ole ollut ikävä. Terkkuja!

Jaaskarit kirjoitti...

Hei Outi! Kiva jos olet jaksanut seurata matkaamme. Viihdyimme hyvin Buenos Airesissa ja majapaikan sijainti oli todella mieluinen.

Meitä jäi harmittamaan tuo Colonian pois jättäminen, mutta se lähtöhässäkkä oli sellaista kuin oli ja halusimme ainakin varmistaa Buenos Airesiin tarpeeksi aikaa. Nyt tällä tiedolla olisi voinut katsoa tämän Montevideon yhtä päivää "nopeammin" ja olla päivän Coloniassa. Montevideo on mukava, mutta sen verran pienempi, että ehtii katsella parissa kolmessa päivässä.

Muuten olemme reissumme todella tyytyväisiä eikä tämän reissun suunnittelu olisi onnistunut näin hyvin ilman sinun apuasi!

J ja K

Anonyymi kirjoitti...

Oikein hyvää loman viimeistä päivää, kyllä täälläkin kivaa on kevät auringon paisteessa. t.Aallot

Jaaskarit kirjoitti...

Kiitos! Se aurinko on tainnut karata täältä sinne, sillä eilen oli pilvistä ja välillä jopa satoi. Toissayönä oli aivan mahdoton ukkonen! Tänään on pilvistä, mutta lämmintä kyllä riittää onneksi.